Lämmintä sunnuntaita

Ihana viikonloppu takana.

Perjantaina lähdimme mökille viettämään aikaa vanhempieni kanssa ja pohjustamaan neidin yökylään jäämistä. Pienellä paniikilla odottelin ukkosta saapuvaksi, mutta onneksi se ei sitten tullutkaan.

Lauantaiaamu meni neidin kanssa pihalla touhuillen ja kasvimaata tutkien. Sieltä ne istuttamamme tillit ja kukkakaalit sinnikkäästi nostelivat päätään. Olimme miehen kanssa sopineet lähtevämme mökiltä neidin herättyä päiväunilta, joten neidin nukkuessa sain itse keskittyä auringon ottoon sekä aikuisten kesken mölkyn pelaamiseen. Neidin herättyä, ei muuta kuin tavarat autoon ja heipat ja suukot ja autoon. Auton oven lämähdettyä kiinni alkoi järkyttävä rääkyminen. Minulla nimittäin! Oli todella vaikea lähteä mökin pihasta neidin jäädessä pihalle vesimeloonia mutustamaan. Neiti itse ei ollut millänsäkään ja yökin oli mennyt ilman suurempia kommelluksia. Kerran oli herännyt kyselemään äidin perään, mutta jatkanut sitten unia tyytyväisenä mummin kerrottua, että nukutaan tämä yö ja huomenna sitten näette. "Okei" ja unta palloon.

Kotiin päästyämme laitoimme itsemme kuntoon ja lähdimme suuntaamaan kohti kaupunkia. Seuraava outo hetki tuli metrossa joutuessani leimaamaan matkakortin. Rattaiden kanssa yleensä matkustaessa, tuli hieman turisti olo lipun kanssa. Kävimme syömässä Kampin Memphisissä, jossa nautimme ruuan kanssa hieman kuohuviiniä. Ruokailun jälkeen kello olikin sen verran, että lähdimme kohti Tavastiaa. 

Tavastian eteen saavuttuamme koimme pienen yllätyksen, kun paikalla ei ollutkaan ketään. Hetken jo ajattelin, että koko keikka on peruttu. Olimme ensimmäiset ihmiset paikalla. Sisään päästyämme ihmettelimme moneen kertaan ihmisten vähyyttä ja vertasin määrää muutaman viikon takaiseen Antti Tuiskun keikkaan, jolloin tupa oli täynnä. Keikan alkaessa saimme paikat lavan edestä ja kyllä! Samuli oli aivan huippu!! Olen kuunnellut Putroa Zen Café ajoista lähtien ja miehen lähdettyä sooloilemaan, "rakkauteni" kyseistä artistia kohtaan on vain kasvanut. Miehen esittäessä "Elämä on juhlaa"-kappaletta n. metrin päästä tirautinpas siinä sitten pari kyyneltäkin *noloo*. Vaikka herkkä ihminen olenkin, en olisi koskaan uskonut itkeväni kenenkään keikalla.. 

Keikan jälkeen mieheni, joka niin oli uhonnut, että ilta jatkuu tappiin asti, sanoi kainosti, että mitäpä jos lähdettäisiin kotiin. Tämä sopi minulle paremmin kuin hyvin ja niin me metrolla köröteltiin kotiin. Jalkani olivat niin sohjona, että loppu matkan taapersin avojaloin kotiin ja tuli niin kesäinen (ja teinimäinen) olo. Kotona laitoimme vielä saunan päälle ja kävimme yösaunassa. Nukkumassa olimme ennen klo. 1., eli näin villi vapaailta meillä oli.

Tänä aamuna unta riitti 9:30 asti, jonka jälkeen pikaisesti haukkasin aamupalaa ja suuntasin aurinkoa palvomaan rannalle. Muutaman tunnin siellä ehdin oleskella, kunnes äitini soitti ja sanoi, ettei neiti suostu menemään päiväunille, eli ovat tulossa kotiin päin. Ei muuta kuin tavarat kassiin ja kotiin odottamaan pikku prinsessaa. Ja ihanaahan se olikin saada oma pieni taas kotiin. Vaikkakin neiti sitten olikin melko kiukkuinen päiväunien jäätyä väliin, mutta se onkin sitten toinen tarina..

Iltapäivän vietimme MLL:n liikuntariehassa. Siellä neiti meni muiden mukana temppurataa pitkin ja syötiinpäs siellä vähän makkaraa ja jäätelöäkin. Kotimatkalla poikkesimme vielä hetkeksi uimarannalle varpaita kastelemaan ja sitten kotiin. 

Kesästä inspiroituuneena otin ja räväytin ostamalla itselleni uuden huulipunan. Olen todella huono käyttämään kyseisiä tuotteita, mutta nyt ajattelin opetella. Hankinpas saman tien melko räväkän värin, vai kuinka?

Rimmel

Se olisi sitten kolme viikkoa loman alkuun. Jos ilmat jatkuvat samanlaisina kuin viikonloppuna, niin ei tee tiukkaakaan odotella sitä. 

Mukavaa viikkoa kaikille!

-H-