tiistai 24. syyskuuta 2013

Pullan (ja teepuuöljyn) tuoksuinen koti

Päätin eilen kehittää neidille ja itselleni hieman iltatekemistä tälle illalle, koska jumpat jäivät neidin flunssan vuoksi väliin. Suuntasimmekin maanantai-iltana kauppaan ostamaan pullataikina-tarvikkeet. Tänään sitten kotona meitä odotti pullataikina käytyämme ensin (jälleen) Ikeassa pyörähtämässä. Neiti oli aivan innoissaan, kun sai ensin levittää itselleen jauhoja ja sitten "pyöritellä" pullia. Lähinnä neiti keskittyi taikinan syömiseen pyörittelyn sijaan, mutta väliäkö hällä. Lopuksi sai vielä ripotella pullansa päälle raesokeria ja herkut uuniin paistumaan. Iltapalaksi söimmekin sitten pullaa ja pillimehua/kaakaota. Namskis!






Perjantaina pääsin suhteellisen aikaisin töistä. T oli iltatöissä, joten lähdimme neidin kanssa käymään kaupungilla. Neiti on suuri Mimmit-yhtyeen fani, joten suuntasimme Levykauppa X:ään hakemaan juuri julkaistua levyä. Levykaupan jälkeen kävimme vielä tyttöjen kesken Arnoldsissa donitseilla. Neitikin sai herkutella ihka omalla (ensimmäisellä) donitsillaan. Ei lainkaan huono tapa viettää tyttöjen iltapäivää, vai mitä?


Lauantaina lähdimme siskon ja tämän poitsun kanssa käymään Koiramäen pajutallissa. Moni työkaveri on kyseistä paikkaa suositellut kovasti ja viikonloppuna siellä järjestettiin kurpitsakarnevaalit, joten päätimme lähteä piipahtamaan. Huikeita pajurakennelmia ja hahmoja oli joka puolella, harmi vaan, neiti koki kyseiset koristeet hieman liian pelottaviksi. Ehkä seuraavalla kerralla parempi onni. Pajutallilla myydään myös paljon erilaisia sisustustuotteita, muitakin kuin siis pajusta tehty. Olisi tehnyt mieli poistaa kaupasta paljon muutakin, ihan vain siksi, kun kaikki oli niin ihanaa ja suhteellisen edukasta. Mutta sain pidettyä järjen päässä ja ostin vain kaksi "sydänkippoa" johon suunnittelin laittavani vettä sekä kynttilöitä. Olin kuvitellut, että kelluvat kynttilät nyt ostaa mistä vain, mutta eipä niitä noin vain hankittu. Tänään sitten lopulta Ikeasta ne löysin. Ja siellä ne nyt sulostuttavat parvekettamme.

Peikkolasten päiväkoti/ Koiramäen pajutalli



Sunnuntaina pääsin pitkästä aikaa liikkumaan. Ensin kävin vähän zumbailemassa. Olin kyseisen ohjaajan tunnilla kolmannen kerran ja tämä oli ehkä kaikkein paras. Ensimmäisillä kerroilla tuntui todella hankalalta, kun ohjaaja ei puhunut mitään. Tarkasti täytyi katsoa mitä ihmettä seuraavaksi. Toisaalta se oli myös todella mukavaa, ettei ohjaaja pälättänyt mitään ylimääräistä. Haaveilen kovasti, että jonain päivänä taloudellinen tilanne antaisi myöden niin, että voisin jäädä muutamaksi kuukaudeksi pois töistä ja opetella tanssimaan (kunnolla) eri lattaritansseja. 

Zumban jälkeen vuorossa oli vähän rauhoittumista bodybalancen muodossa. Tuntien välillä oli vain 5 minuuttia, mikä ainakin omalla kohdallani oli todella huono. Balancen ensimmäinen puoli tuntia meni täysin ylikierroksilla tanssimisen vuoksi, enkä meinannut millään malttaa mennä rauhallisesti liikkeitä eteenpäin. Loppua kohden onnistuin paremmin, mutta kovasti täytyi tsempata :D

Tänään kun hain neitiä päiväkodista hoitaja kertoi unikaverin odottavan lokerossa pesua varten. Heti ajattelin, että nyt on sattunut hieman mittavampi vahinko. Mutta ikävä kyllä olin totaalisen väärässä: neidin ryhmään oli saapunut ne ah niin inhottavat kutsumattomat vieraat. Saman tien aivan jäätävä psykologinen kutina alkoi päässä. Ei muuta kuin apteekkiin ostamaan tiheäpiikkinen kampa ja teepuuöljyä. Käsittelin sekä neidin että oman tukkani tavan shampoolla, johon tipautin muutaman tipan öljyä. Josko nuo vieraat tajuaisivat pysyä poissa tästä huushollista. Ajattelin aamulla vielä neidin pipoon laittaa muutaman tipan, ihan vain varmuuden vuoksi. Toisaalta olemme kuin ihmeen kaupalla selvinneet kyseisistä ällötyksistä: itse olen ollut 7 vuotta alalla ja *kopkop* kertaakaan en ole niitä kotiin tuonut ja neitikin ollut vuoden päiväkodissa. Voikun tämä hyvä tuuri jatkuisi.

Lopuksi täytyy todeta, että nyt se syksy taitaa tulla aivan todenteolla. Aivan tolkuttoman kylmä alkaa olemaan ulkona. Ja kun tämä vaihdos on tapahtunut niin nopeasti. Ihmettelen vain miten tulen selviämään talvesta, kun nyt jo tekee tiukkaa.

Tällaisilla eväillä töissä

-H-



1 kommentti:

  1. Moi! Laittaisin sulle kutsun suljettuun blogiin, mutta ei ole spostiosoitetta:( Laitatko tuohon blogin postilootaan pikkopakkovaaitattoi@gmail.com niin laitan tulemaan?

    VastaaPoista