Nopeasti rullaavaa arkea

Niin ne päivät vaan hurahtaa ohi ilman, että meinaa edes huomata.

Lauantainen kirppari-reissu siskon kanssa ei ollut ihan niin tuottoisa, kuin olisin ajatellut/halunnut. Neidille ei löytynyt keväthaalaria eikä kenkiä, minkä takia sinne ensisijaisesti lähdin. Mukaan tarttui kuitenkin potta ja kantokoppa neidin nukelle. Jostain kumman syystä neiti tiesi heti mitä kantokopalla tehdään. Sen kanssa täällä sitten onkin muutama päivä kuljettu pikku äitiä leikkien.

Sunnuntai hurahtikin omalta osaltani neidin pieniä vaatteita läpi käyden. Olemme varanneet kirpparipöydän muutaman viikon päähän ja jotain myytävää sinne piti kehitellä. Aluksi tuntui todella vaikealta luopua mistään. Jokaiseen vaatteeseen tuntui liittyvän niin suuri tunneside, ettei malttanut kirppiskasaan sitä laittaa. Loppu viimein vauhtiin päästyäni sain kuin sainkin kaksi Ikea-kassillista pieniä vaatteita myytäviksi. Mutta kyllähän sinne kellariinkin vielä muutama kassillinen jäi, ihan vain varmuuden vuoksi ;)

Sunnuntai-iltapäivän lumisade sai fiilikseni todella mataliksi. Olin suunnitellut, että menisimme koko perheen voimin sorsia ruokkimaan neidin päiväunien jälkeen, mutta kummasti suunnitelmat vain muuttuivat, kun taivaalta satoi jälleen jotain käsipyyhkeitä. Maanantaiaamu ei ollut yhtään sen kummempi juurikin tuon valkoisen p***an takia. Työkaveri siinä niin iloisena kyseli, että huomasitko miten kaunista joka puolella oli, aivan kuin puut olisivat sokerikuorrutuksen saanut? No en tod!! Ainoa mikä tuossa sataaneessa lumessa lohdutti on sanonta "uusi lumi, vanhan surma". Nopeasti se työpaikan piha taas alkoi sieltä lumen alta eilisen ja tämän päivän aikana paljastua. Mielialaa kohensi myös kummasti erään asiakkaan tuoma "lahjus".. 

Namskis c(:

Tänään pääsimme työn puolesta Helsingin musiikkitalolle seuraamaan Helsingin kaupungin orkesterin esityksen kenraaliharjoituksia. Olen kerran aikaisemmin käynyt kyseisessä paikassa, mutta edelliskerralla soittimien kirjo ei ollut noin laaja. Täytyy kyllä myöntää, että se akustiikka on melko huikea. Pikkuisen laulujen sanat hävisivät musiikin alle, mutta en antanut sen häiritä. Kyllä meni kylmiä väreitä koko esityksen ajan, niin mieletöntä se oli. Täytyykin alkaa selvittelemään, josko Musiikkitalolla olisi tässä lähiaikoina jokin kiinnostava konsertti, johon voisi mennä.

Nyt vähän vielä kokkiohjelmia sohvan nurkassa ja sitten nukkumaan.

-H-