Perjantaiaamupäivä hurahti osaltamme siivoilun ja pyykkäilyn merkeissä. Olin siivouksen jälkeen päättänyt (viimeinkin) ryhdistäytyä ja suunnata salille bodypump-tunnille. Ja kyllä kannatti! Ensinnäkin tunnin jälkeinen kaikkensa antanut hyvän olon tunne on aivan mahtava! Ja toiseksi tulipa todettua, että tämä mamma on niin rapakunnossa kun olla ja voi. Ihan hävettää.. Jotain muutosta tähän hommaan on tultava.
Pumppi-tunnin jälkeen pikaisesti käynti kaupassa ja kaivattuja vieraita odottelemaan. Perjantai-ilta hurahtikin neidin vetäessä yhden naisen sirkusta ja ystävien kanssa turistessa.
Lauantaina päätimme lähteä käymään Suomenlinnassa, se kun oli vieraillemme täysin uusi kokemus. Edellisenä iltana olimme tutkineet sääennustetta tarkasti ja päätimme ottaa pienoisen riskin sateen kannalta. Kauppatorilta mansikat ja herneet mukaan ja ei muuta kuin lauttaan. Neitikin oli "laiva" matkasta innoissaan. Perille päästyämme suuntasimme miesten johdolla kohti saaren keskustaa. Hetken käveltyämme löysimme itsemme avovankilan portilta. No eipä siinä mitään, matka jatkui ja seuraava etappi olikin jonkin sortin kompostinurkkaus asuintalojen takana! Olin jossain vaiheessa ääneen todennut, että tätä reittiä emme pääse haluamaamme paikkaan, mutta kuunneltiinko minua?
Kaatopaikkavierailun jälkeen olimme lähtöpisteessä ja tällä kertaa minä sain toimia oppaana. Suomenlinnan telakalla on muutama vuosi rakennettu jäljennöstä vanhasta sotalaivasta. Laiva on viimeinkin valmis ja tänä viikonloppuna vene oli tarkoitus ottaa ulos vesille laskua varten. Etenkin seurueemme miespuoliset henkilöt oli kyseisestä tapahtumasta kiinnostuneita, joten seurasimme hetken aikaa, kun telakkatyöntekijät "hivuttivat" laivan runkoa ulos telakkarakennuksesta. Ulostulovauhti ei ollut mitenkään päätä huimaavaa, joten jatkoimme melko pian matkaa.
Kävimme katsomassa sukellusvene Vesikkoa, jonka jälkeen istahdimme nauttimaan auringosta ja eväistä. Saatuamme eväät syödyksi olimme suunnitelleet menevämme katsomaan saaren toisella puolella olevia muureja ja tykkejä, mutta ikävä kyllä Suomen suvi teki meille tepposet ja vettä alkoi satamaan aivan kaatamalla. Ei muuta kuin tavarat kärryjen kyytiin ja suuntasimme lautalle.
Suomenlinnasta päästyämme päätimme tyttöjen kesken mennä piipahtamaan Itiksessä. Mies keksi edellisenä iltana, että huomennapa mennään ostamaan muurikka-pannu, joten miehet lähtivät sitä hankkimaan meidän shoppaillessa. Itiksestä tultuamme kotona odottikin valmiina jo lettutaikina ja kotletti-pihvit. Pikaisesti muut oheistarvikkeet koriin ja ulos grillailemaan. Saimme juuri paistettua pihvit ja syötyä ne, kun joku päätti avata vesihanat ja kaatosade yllätti meidän jälleen. Koska lettutaikinaa oli reilusti jäljellä, kävin sisältä hakemassa miehille pikaisesti sateenvarjot ja keräsimme muut tavarat takaisin koriin ja lähdimme sisälle. Mahtoi naapureilla olla lystiä, kun miehet jäivät ulos paistamaan loppuja lettuja sateenvarjon alla!
Tänä aamuna syötyämme aamupalan päätimme kauniin ilman kunniaksi viedä neidin uimarannalla virkistäytymään. Ja voi mikä vesipeto tytöstä kuoriutuikaan! Hommasin Ti-Ti-talossa vieraillessamme neidille nalleaiheiset käsikellukkeet ja niissä kelpasikin polskutella. Sopivasti rannalla oli myös neidin päiväkotikaveri, eli seuraakin löytyi. Jossain vaiheessa neiti päätti painella vyötäisiä myöden veteen ja sain ihan tosissani pidellä, ettei olisi mennyt vielä pidemmällekin. Myös rantavedessä hän intoutui uiskentelemaan oikein "käsipohjaa". Tietääkin siis missä tulevia kauniita lomapäiviä voikin viettää.
Ennen vieraidemme kotiinlähtöä saimme vielä nauttia miehen tekemät hampurilaiset itse jauhetusta jauhelihasta. Neiti seurasi lihan jauhamista silmät pyöreinä ja totesi, että nyt tulee sotkua. Onneksi se sotku pysyi kuitenkin siinä lautasella, eikä levinnyt laajemmalle ;)
Viikonloppumme onkin koostunut hyvästä ruuasta, loistavasta seurasta, ulkoilusta ja naurusta. Ikävä kyllä joukkoon mahtui myös kaksi huonosti nukuttua yötä, kiitos pikku termiitti, mutta eiköhän sekin kohta puoliin helpotu. Kai. Alkaa pikku hiljaa tuntua, että kahden viikon aikana on nukkunut kolme kunnollista yötä. Ja turhauttaa, kun ei tiedä, mistä neidin huonot yöt johtuvat. Tällä(kin) hetkellä isi tuntuu olevan se ainoa, joka neidille kelpaa, joten sekin tietysti hieman ottaa päähän.
Mutta on tuo meidän tyttö joka tapauksessa vaan niin liikuttava tapaus. Illalla meidän leikkiessämme neiti laittoi meidät nukkumaan. Huolellisesti peitteli meidät erilaisilla peitoilla (esimerkiksi juuri viikkaamillani pyykeillä) ja paijaili ja suukotteli. Voi rakkautta!!
 |
| Tällaiset sydämet muuten tarttui mukaan Seinäjoen kodin terrasta |
Katkeamatonta yöunta toivoen,
-H-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti